Leipomisia

Elämäni ja tekemiseni eivät ole mitenkään erityisen blogiseksikästä, koska nykyään en jaksa pukeutua, en käy missään, en tee mitään, en osta mitään enkä oikeastaan ajattelekaan yhtään mitään.

Lievästi ilmaistuna harmittaa minuakin, mutta oletan tämän olevan vain joku ohimenevä vaihe, jonka jälkeen päivittelen blogia taas entiseen malliin. Sitä odotellessa...

Mun piti sunnuntaina yllättää isi maailman mahtavimmalla suklaa-mustikkatäytekakulla, mutta mulla taisi olla vähän huonompi päivä, sillä kaikki mahdollinen, mikä vain voi epäonnistua, epäonnistui. Kahden tuskaisen tunnin jälkeen päädyin kippaamaan koko keon roskakoriin ja käyttämään loput kakkuun tarkoitetut kuorrutukset ja täytteet kääretorttuun. Kelpasi isille, joten kelpasi myös minulle.
Hieman lituskainen toisesta päästä mutta eipä se makua pilaa.

Eilen aloin tylsyyteeni leipoa mustikkamuffinsseja, koska mun oli pakko saada vihdoin kokeilla pari kuukautta sitten ostamiani silikonivuokia. Samalla kokeilin jotain netistä kaivamaani ihan perus suklaakeksien ohjetta, ja ainakin Aleksin mielestä kekseistä tuli oikein hyviä.

Loppuviikon laivareissu oli ihan jees, laivasta myöhästyminen olisi voinut jonkun junaonnettomuuden takia olla lähellä, koko paatti oli täynnä jotain AMK-opiskelijoita haalareineen (Aleksi sanoi abiristeilyllä olleen aika samanlainen meininki kuin tuolla, että voitte siitä päätellä menoa... Olen kyllä todella onnellinen abiristeilyn skippaamisesta!) ja viereisessä hytissä majaili mukavasti neljän hengen poikalauma, joka piti illalla kovat bileet, joissa mm. hakattiin seiniä ja huudeltiin hävyttömyyksiä. Jee.



En kahden joululahjapullon lisäksi ostanut muuta kuin suklaata ja tämän Guessin tuoksun, joka nousi uudeksi suosikikseni melkeinpä jo ennen ensisuihkausta -katsokaa nyt miten pinkki ja ihana pelkästään tuo paketti on!

Koska postaus ei ole postaus ilman hiuspäivitystä: laitoin keskiviikkona päähäni platinavärin, ja lopputulos on vihdoinkin mieleiseni. Hiukset eivät tykänneet ihan yhtä paljon tästä käsittelystä, sillä seuraavana aamuna musta tyynyliinani oli ihan täynnä katkenneita hiuspätkiä. Glissin hiusnaamio onneksi teki tehtävänsä ja nyt nämä ovat taas ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen värjäystäkin.

Pari postausta sitten mainitsin kasvattavani näitä, ja kuvassa näkyy nyt hiukan tuota takatukkaa. Se peittää koko niskan! Jee!